Progressive Judaism in Finland: Reformijuutalaisuus Suomessa

Lämpimästi tervetuloa. Näiltä sivuilta löydät hieman tietoa siitä mitä on reformijuutalaisuus, tietoa siitä minkälaista pienimuotoista toimintaa on olemassa Suomessa sekä linkkejä englanninkielisille sivustoille joista saa halutessaan seikkaperäisempää tietoa. Alla on lisäksi sähköpostiosoite josta voit halutessasi tiedustella lisää.

Mitä on juutalaisuus?

Vastataksemme kysymykseen siitä mitä on reformijuutalaisuus, lienee helpointa aloittaa vastaamalla kysymykseen siitä, mitä on juutalaisuus. Juutalaisuus on maailmassa ainutlaatuisella tavalla uskonnollisuuden ja etnisen identiteetin yhdistävä käsite. On tietenkin juutalaisia jotka eivät ole millään tavalla uskonnollisia, mutta juutalainen kulttuurihistoriallinen perinne arvoineen nivoutuu kiinteästä juutalaisuuteen uskonnollisessa mielessä. Toisaalta ei ole uskonnollisia juutalaisia jotka eivät olisi etnisiä juutalaisia.

Juutalaisuudessa on keskeisenä se, miten henkilö käyttäytyy elämässään. Uskonnossa ei kuitenkaan nähdä, joistakin muista uskonnoista poiketen ns. pelastumiskysymystä keskeisenä. Juutalaisuudessa ei uskota niin paratiisiin kuin helvettiinkään. Sielun pelastuminen nähdään enemmän tai vähemmän itsestäänselvyytenä oli henkilö sitten juutalainen tai ei. Juutalaisuudessa on käsite tulevasta maailmasta (”olam haba”), mutta kysymystä kuolemanjälkeisestä elämästä ei mietitä kovinkaan paljoa muutoin kuin kysyttäessä, joskin se on usein ensimmäisten kysymysten joukossa juutalaisuudesta kiinnostuneelle kyselijälle. Tämän takia tämä kysymys käydään tässä heti aluksi läpi lyhyesti. Utelias löytää kysymystä koskien lisätietoa muun muassa seuraavista linkeistä: https://www.myjewishlearning.com/article/the-world-to-come/ ja https://torah.org/torah-portion/perceptions-5772-kisavo/

Kuvassa pääsiäisaterialla käytettävä lautanen. Juutalaiset viettävät pääsiäistä Egyptin orjuudesta vapauttamista juhlien, missä kiteytyy raamatussa usein toistuva kohta ”rakastakaa muukalaista niin kuin itseänne, sillä olittehan itsekin muukalaisia Egyptissä”.

Tooran eli Mooseksen viiden kirjan tulkinnat muodostavat juutalaisen etiikan ja hyvän käyttäytymisen perustan. Tulkintoja tehdään ja on tehty myös juutalaisen raamatun muiden kirjoitusten sekä Talmudin pohjalta. Juutalaisen raamatun voi ladata ilmaiseksi (englannin ja heprean kielisenä) seuraavasta osoitteesta: https://ferrusca.files.wordpress.com/2016/11/thetanakh.pdf. Pienin eroin juutalainen raamattu on sama kuin kristinuskon vanha testamentti.

Talmudista on kaksi versiota, Jerusalemissa kirjoitettu mitä on käytetty vähemmän ja Babyloniassa kirjoitettu mitä on käytetty enemmän. Jälkimmäisestä löytyy muun muassa Hillel vanhemman selitys siitä mitä on juutalaisuus joka kuuluu seuraavasti: ”Mikä on vastenmielistä sinulle, älä tee sitä toiselle: tämä on Toora kokonaisuudessaan, loppu on selityksiä”. Tämä vastaa maailman monien muidenkin uskontojen piiristä löytyvää ns. kultaista sääntöä (”golden rule”).

Kuvassa Toora-käärön tekstiä 5. Mooseksen kirjasta. Kuvan kohdassa Mooses puhuu Israelin kansalle Horeb vuorella solmitusta liitosta ja alkaa kertomaan heille kymmenestä käskystä.

Kymmenen käskyä muodostavat juutalaisuudessa hyvin keskeisen ohjeiston hyvälle käyttäytymiselle. Siitä mitä kymmenen käskyä voivat tarkoittaa tänä päivänä löytyy pohdintaa mm. seuraavasta linkistä: http://www.aish.com/ci/s/The-10-Commandments-for-Our-Times.html. Juutalaisuudessa Tooran tulkintojen mukaisia hyviä tekoja kutsutaan nimellä mitzva, jota modernissa tulkinnassa on myös kutsuttu juutalaislain mukaisiksi hyviksi ja ystävällisiksi teoiksi suhteessa toisiin ihmisiin ja myös ympäristöön. Myös esim. Talmudissa kiteytetään kauniisti: ”ystävällisyys toisia kohtaan on suurinta viisautta”. Käsitteet kuten sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristön vaaliminen ovatkin modernissa juutalaisuudessa keskeisiä.

Muita keskeisiä juutalaisen raamatun kohtia joista välittyy modernin juutalaisuuden ydin ovat muun muassa juutalaisessa raamatussa usein toistuva kohta jossa kehotetaan rakastamaan muukalaista kuin itseä sen johdosta että juutalaiset itse olivat aikoinaan Egyptissä muukalaisina ja heitä kohdeltiin siellä huonosti. Siitä mitenkä Tooraa tulkitaan juutalaisuudessa, löytyy kiinnostuneelle lisätietoa myös tämän kirjoituksen lopussa olevista linkeistä.

Kuvassa hanukka kynttelikkö. Hanukka on yksi juutalaisuudessa vietettävistä juhlista. Lisätietoa hanukasta löytyy: https://www.myjewishlearning.com/article/hanukkah-101/

Mitä on reformijuutalaisuus?

Nyt kun kysymykseen siitä mitä on juutalaisuus on, joskin hyvin lyhyesti, vastattu on aika vastata kysymykseen siitä, mitä on reformijuutalaisuus. Reformijuutalaisuus on juutalainen ajattelusuuntaus jossa on uudelleentulkittu joitakin juutalaislakeja. Kattavaa listausta on mahdoton tähän tuottaa, mutta valotamme asiaa alla muutamalla esimerkillä. On myös huomattava että poikkeuksena joihinkin toisiin uskontoihin, jyrkkiä jakolinjoja juutalaisuuden eri suuntauksien välillä ei ole, kaikki ovat viime kädessä juutalaisia.

Tänä päivänä perinteisen tulkinnan mukaan synagogassa ei tule käyttää musiikki-instrumentteja palveluksen aikana. Reformijuutalaisuuden historiassa ensimmäisiä uudelleentulkintoja oli se, että instrumentaalinen musiikki sallittiin. Tätä perusteltiin sillä että Toorassa on kuvauksia instrumentaalisen musiikin käyttäymisestä Jerusalemin temppelissä palvelusten aikaan. Näin uskontoa modernisoitiin tarkastelemalla miten asiat olivat ennen vakiintuneeksi muodostuneen perinteen aikoja. Toinen esimerkki liittyy kysymykseen siitä voiko nainen toimia rabbina. Reformijuutalaisuudessa on muun muassa vedottu Tooran kohtaan jossa nainen johtaa jumalanpalvelusta ja tämän pohjalta tehty tulkinta että nainen voi toimia rabbina.

Kolmas esimerkki liittyy tulkintaan siitä, kuka on juutalainen. Perinteisen näkemyksen mukaan juutalainen henkilö on sellainen jolla on joko juutalainen äiti tai hän on kääntynyt juutalaiseksi. Koska Toorassa juutalainen identiteetti periytyi isältä lapsille, reformijuutalaisuuden piirissä tehty uudelleentulkinta jonka mukaan myös juutalaisen isän lapset ovat juutalaisia mikäli he ovat saaneet juutalaisen kasvatuksen. Perinteessä palattiin jälleen ajassa taaksepäin, mikä mahdollisti uudistuksen.

Tämä ei kylläkään ole ainoa tapa millä uudistuksia on tehty, sillä on myös poistettu erinäisiä vakiintuneita tapoja sillä perusteella että niillä ei ole pohjaa juutalaisessa raamatussa tai sillä perusteella että ne vaikeuttavat modernin yhteiskunnan jäsenenä toimimista. Esimerkiksi 1800-luvulla tehtiin Saksassa linjaus että sapattijumalanpalvelukseen voi matkustaa junalla mikäli henkilö asuu liian kaukana synagogasta. Yhteisöllisyys nähtiin tärkeämpänä kuin perinteisen juutalaislain noudattaminen missä liikkumista sapattina on rajoitettu jotta henkilö saisi riittävästi lepoa jaksaakseen sapatin jälkeen taas uurastaa arjessaan.

Reformijuutalaisesta Mishkan T’filah Siddur:sta eli rukouskirjasta kohta, joka tavoittaa kauniisti reformijuutalaisuuden ydintä.

Reformijuutalaisuus on tänä päivänä Yhdysvalloissa jäsenmäärältään suurin juutalaisuuden eri suuntauksista. Amerikan reformiliikkeen lähin vastine Euroopassa on liberaalijuutalaisuus, joskin se on Amerikan reformiliikettä hieman vanhoillisempi. Reformijuutalaisuudessa kunnioitetaan yksilöiden itsemääräämisoikeutta sen osalta, että tutkimalla juutalaisia kirjoituksia yksilö saa päättää muiden kritisoimatta miten hän tulkitsee erilaisia juutalaislakeja kuten esimerkiksi eri ruokasäännöksiä. Käytännössä muissakaan juutalaisyhteisöissä tänä päivänä ei juurikaan esiinny yksilön pakottamista johonkin tiettyyn käyttäytymiskaavaan, mutta historiallisesti tarkasteltuna reformisuuntauksen päätös oli hyvin edistyksellinen ja luo pohjan sille mikä on reformisuuntauksen yksi kantavista ajatuksista tänä päivänä: halutaan tukea yksilöä siinä että hän löytää tavat joilla hän voi olla hyvä itselleen, muille ihmisille ja ympäristölleen. Lähimmäisenrakkaus henkilön arjessa onkin mitä keskeisin tavoite joka onnistuessaan tekee maailmasta paremman paikan; tällaista maailmanparannustyötä kutsutaan juutalaisuudessa käsitteellä ”Tikkun Olam”. Tähän liittyy myös juutalainen viisaus siitä että pienikin määrä valoa syrjäyttää suuren määrän pimeyttä.

Reformijuutalaisuus Suomessa

Kuten Euroopassa yleisemminkin, reformijuutalaisuus on pienimuotoista toimintaa Suomessa. Meitä on tällä hetkellä joitakin Suomessa asuvia Kööpenhaminan liberaalijuutalaisen yhteisön (http://shirhatzafon.dk/language/en/) jäseniä jotka pidämme yhteyttä ja tapaamme säännöllisen epäsäännöllisesti. Reformijuutalaista seurakuntaa Suomessa ei siis tällä hetkellä ole, vaan suuntaukseltaan lähimmät seurakunnat löytyvät Kööpenhaminasta ja Pietarista. Näistä ainakin Kööpenhaminasta löytyy myös lähellä reformijuutalaisuutta olevan liberaalisuuntauksen mukainen käännynnäiskurssi niille jotka haluavat tulla juutalaisiksi. Tukholmassa on lisäksi yhdistys jolla on toimintaa useita kertoja vuodessa.

Israel on tärkeä juutalaisille, niin myös meille reformijuutalaisille. Kannamme huolta Israelin turvallisuudesta ja tuemme Israelin kehittymistä vauraana maana jossa jatkossakin vallitsee Israelin perustajien vision mukaisesti vahva demokratia sekä uskonnonvapaus ja joka elää rauhassa naapureidensa kanssa.